Koronakriisin vuoksi asetetut kokoontumisrajoitukset ovat käytännössä pysäyttäneet tapahtumatalojen toiminnan ympäri Suomea. Hallitus jatkoi linjaustaan yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä heinäkuun loppuun asti. Epävarmuus rajoitusten kestosta heijastuu siihen, että tilaisuuksia ei uskalleta suunnitella. Tämä pitkittää alan taloudellista ahdinkoa. Tilaisuuksien peruuttamisen taloudelliset vaikutukset heijastuvat monen alan työllisyyteen ja tulokseen. Rajoitusten päättymisen aikataulusta tarvitaan päätös, jotta tilaisuuksien järjestäjät uskaltavat lähteä liikkeelle. Inhimillisten kohtaamisten merkitys ei ole vähentynyt. Päinvastoin, niiden arvo on ymmärretty viimeistään nyt, kun emme voi kohdata toisiamme kasvokkain. Suurten tapahtumatalojen toimitusjohtajat kertovat, että alalla valmistellaan yhdessä ohjeistusta turvallisten kohtaamisten varmistamiseksi.
Ala haluaa kehittää selkeät ohjeet turvallisiin tapahtumiin
Hallituksen maaliskuussa tekemä linjaus isojen, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä sai tapahtumajärjestäjät perumaan kevään ja kesän tilaisuuksia. Tämä on ajanut Suomen tapahtumatalot vaikeaan asemaan. Tilaisuuksia on siirretty myöhemmäksi, peruttu ja pidetty verkossa etänä. Kieltoa on nyt jatkettu heinäkuun loppuun. Tuoreen päätöksen mukaan kokoontumisrajoitusta lievennetään kesäkuun alusta lähtien nykyisestä 10 ihmisestä 50 ihmiseen. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.
”Jos kokoontumisrajoituksia jatketaan kesän yli syksyyn, tilanne on tapahtumataloille katastrofaalinen. Pelkkä rajoitusten purku ei kuitenkaan riitä. Pahin tilanne on, jos rajoitukset puretaan, mutta samalla suositellaan välttämään tilaisuuksien järjestämistä ja niihin osallistumista. Tilaisuuksien järjestäjät tarvitsevat nyt selkeän viestin, että he uskaltavat lähteä liikkeelle.”
– Helsinki Congress Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki
Rajoitusten vaikutus näkyy konkreettisesti esimerkiksi Finlandia-talon, Paasitornin, Sibeliustalon ja Logomon varaustilanteessa. Talojen toimitusjohtajien mukaan varauksia leimaa epävarmuus ja odotus tilanteen kehittymisestä.
Taloudelliset vaikutukset ulottuvat muillekin aloille
Suuret tapahtumat ovat kaupungeille merkittävä tulonlähde. Niiden peruminen heijastuu muun muassa hotelli- ja ravintola-alaan sekä taksiyrittäjiin. Tapahtumilla on huomattava vaikutus monien alojen työllisyyteen.
Kun tilaisuuksia perutaan, taloudelliset vaikutukset eivät jää ainoastaan tapahtumatalojen kannettavaksi. Ne heijastuvat laajasti myös kaupunkien muihin palveluihin. Pelkästään Finlandia-talon kansainväliset ja kotimaiset vieraat käyttävät vuosittain noin 47 miljoonaa euroa Helsingin ravintoloissa, hotelleissa ja ostoksilla.
”Kirjastot, museot ja kulttuuritalot saavat kesäkuun alusta ottaa vastaan yli 50 henkilön asiakasmääriä, kunhan turvarajoituksista ja hygieniasta huolehditaan. Hallitukselta tarvittaisiin nyt samanlainen viesti myös yritysasiakkaille, jotka järjestävät kokouksia ja tilaisuuksia. Muuten tapahtumatalot jäävät väliinputoajan asemaan. Selkeä linjaus lieventäisi epävarmuutta ja pelkoa, jotka estävät tilaisuuksien suunnittelun.”
– Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen
Maiden väliset matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan kansainvälisten konferenssien järjestämiseen jonkin aikaa. Siksi esteet kotimaisten tilaisuuksien järjestämiseltä tulisi purkaa pikaisesti. Näin tapahtuma-alan elpyminen voi alkaa.
Valmistelussa yhteinen ohjeistus turvallisiin kohtaamisiin
Suomen tapahtumataloissa järjestetään suurten kansainvälisten konferenssien lisäksi runsaasti pienempiä tilaisuuksia, kuten yritystapahtumia, tiedotustilaisuuksia, yhtiökokouksia, juhlia, messuja ja esityksiä. Tapahtumien osallistujamäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin, välillä useampaan tuhanteen henkeen.
” Vaikka suurissa tapahtumataloissa on jo entuudestaan vankka osaaminen erilaisten tilaisuuksien vaatimista turvatoimista, tulee terveyteen kohdistuvien uhkien mahdollisuus ottaa tulevaisuudessa entistä tarkemmin huomioon. Olennainen osa vastuullista toimintaa on syventää osaamistamme terveysuhkien osalta. Teemme kaupunkitoimijoiden kanssa yhteisiä linjauksia siitä, miten koronaviruksen ja muiden tautien leviämistä voitaisiin ennaltaehkäistä isoissa tapahtumissa.”
– Sibeliustaloa pyörittävän KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki
”Ihmiset tarvitsevat inhimillisiä kohtaamisia. Niitä ei ole syytä kieltää pidempään kuin on aivan välttämätöntä. Tilaisuuksia voidaan toki järjestää etäyhteyksillä ja striimaamalla, mutta kokemus ei ole sama. Pois jäävät spontaanit kohtaamiset, verkostoituminen ja elämyksellisyys, jonka vain fyysinen kohtaaminen mahdollistaa.”
– Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä
Alalla mietitään uudenlaisia tapoja, jotka helpottavat osallistumista tilaisuuksiin. Erityisesti kansainvälisille vieraille voidaan jatkossa tarjota mahdollisuutta osallistua joko paikan päällä tai striimauksen avulla.
Lisätietoja:
Finlandia-talo, toimitusjohtaja Johanna Tolonen
johanna.tolonen@finlandiatalo.fi, puh. 040 551 3168
Helsinki Congress Paasitorni, toimitusjohtaja Osku Pajamäki
osku.pajamaki@dev.paasitorni.donbran.co, puh. 050 5555 245
KOKO Lahti Oy / Sibeliustalo, toimitusjohtaja Emilia Mäki
emilia.maki@kokolahti.fi, puh. 050 5820 953
Logomo, toimitusjohtaja Päivi Rytsä
paivi.rytsa@logomo.fi, puh. 050 596 0773